“Sano se kasvokkain” – kirjallisen kommunikoinnin rajoitukset

Kommunikaatio on tärkeä osa päivittäistä elämää. Suullinen, kirjallinen ja kehollinen viestintä kertoo vastapuolelle paljon tunteista, viestin sisällöstä sekä senhetkisestä olotilasta. Kommunikaatiossa voidaan tehdä suuriakin virheitä, jotka pahimmissa tapauksissa se voi tehdä suurta tuhoa. Virheiden tekoon voi kuitenkin varautua etukäteen tiedostamalla viestinnän rajoitukset.

Kirjallisen kommunikoinnin vaikeudet

Kirjatut viestit ovat todella helppo ja nopea tapa kommunikoida muiden kanssa. Nyky-yhteiskunnassa kirjalliset viestit ovat jopa korvaamassa suullisen kanssakäymisen etenkin sosiaalisen median suosion kasvaessa. Kirjoitustaitoa tarvitaan edelleen kouluissa, kokeissa sekä työpaikoilla.

Melkein jokaisesta kännykästä löytyy jokin viestintäsovellus yhden painalluksen takaa. Sovelluksella saa yhteyden keneen tahansa tuttavaan tai ystävään ja sen kautta on helppo jakaa sen hetkiset kuulumiset kaikille kavereille yhtä aikaa. Helppouden takia kirjallisen viestintä ja kieli yleensä ovat kärsineet niin sanotusta eroosiosta. Nopeasti kirjoitettuina tehdään paljon kielioppivirheitä, sanoja lyhennellään tai muunnellaan. Lyhentäminen johtuu siitä että joissain viestintäpalveluissa viestin pituus on rajoitettu tiettyyn merkkimäärään. Internetin myötä päivittäiseen puhekieleen on tullut paljon vierasperäisiä etenkin englanninkielisiä sanoja. Joskus viesteihin voi livahtaa sanoja, joita vastapuoli ei ehkä ymmärrä.

Sosiaalinen media ja älylaitteet ovat luoneet maailmaan ilmiön nimeltä automaattikorjaus. Älylaitteissa esiintyvä toiminto korjaa automaattisesti kirjoitetun sana oikeaan kirjoitusmuotoon, tai niin sitä luullaan. Joskus sanat korjataan aivan toiseen merkitykseen jolloin viestin sanoma voi muuttua täydellisesti.

Monet eivät myöskään kirjoita samalla nopeudella kun puhuvat tai ajattelevat. Ajatuksen ja kirjoituksen välisen aikaviiveen takia viesti voi muuttua täysin erilaiseksi kuin aluksi on suunniteltu. Näiden virheiden välttäminen on hyvin yksinkertaista: viesti pitää tarkistaa ja lukea läpi ennen lähettämistä.

Suullinen viestintä on korvaamatonta tietyissä tilanteissa

Viestin sisältö asettaa omia rajoituksiaan kirjalliselle viestinnälle. Tästä hyvä esimerkki on huonojen uutisten antaminen. Huonojen uutisten antaminen tai välittäminen on ehkä maailman epämukavin tapahtuma. Juuri niinä hetkinä kirjallinen viesti voi tuntua helpotukselta ja nopealta ratkaisulta taakan edessä. Sähköposti tai pahempaa, tekstiviesti, on huonoin tapa kertoa huonoista uutisista.

Kirjallisena viestin sisältö jää karuksi ja antaa paljon mahdollisuuksia väärinymmärryksille. Huonoissa uutisissa on tärkeää että viestin sisällön mukana välittyy kehonkielen kautta tunteita, niin lähettäjän kuin vastaanottajan. Vastaanottajan reaktio pitää tunnistaa ja käsitellä oikein reaaliajassa, joko kasvokkain tai vähintään puhelimitse. Tunteille on annettava tilaa purkautua ja laantua. Esimerkiksi yrityselämässä irtisanomista ei koskaan tulisi tehdä kirjallisen kanavan kautta vaan keskustellen kasvokkain ja muistuttaa myös irtisanottavaa hyvästä työpanoksestaan. Ammattitaito näkyy työelämässä kykynä käsitellä vaikeitakin asioita. Näytön taakse omaan toimistoon piiloutuminen luo ainoastaan tyytymättömyyttä työntekijöiden joukossa.

Kommunikaation perusoletus on viestin ymmärtäminen

Kommunikoidessa on tärkeää ottaa selvää siitä, saiko vastaanottaja viestin ja ymmärsikö hän sen oikein. Kirjalliset viestit voivat vahingossa mennä roskapostikansioon tai ne häviävät muiden viestien joukkoon. Etenkin kiireellisissä asioissa viestin kirjoittaminen ei ole hyvä idea, sillä vastaamisessa voi kestää tunteja tai jopa päiviä.

Viestin oikeaan ulosantiin vaikuttaa tunteet. Kirjallisia viestejä ei tulisi koskaan kirjoittaa tunnekuohun vallassa, sillä kirjoitetut sanat voivat satuttaa enemmän kuin sanotut. Aggressiivinen kirjoitustyyli vahingoittaa vain entisestään kommunikointia muiden kanssa.

Kirjallisesta viestinnästä on hyötyä

Tietyissä tilanteissa kirjallinen viestintä on jopa suositeltavaa. Selkeä ja määrätietoinen kirjallinen viestintä on lukijan ja kirjoittajan etu. Huolitellusti kirjoitettu teksti luo uskottavuutta ja luotettavuutta työelämässä esimerkiksi työyhteisön ja yrityksen imagoon. Hyvää ja johdonmukaista kirjoitustaitoa tarvitaan esimerkiksi uutiskirjeitä, mainoksia, verkkosivujen tekstejä, esityksiä, erilaisia artikkeleita ja mediatekstejä kirjoittaessa.

Twitterin suosio jatkuu edelleen

Mikroblogipalvelu Twitter avasi silmänsä internetin maailmaan vuonna 2006. Sen käyttäjät voivat nykyään kirjoittaa 280 merkin pituisia tilapäivityksiä tai viestejä muille käyttäjille, lukea toisten päivityksiä sekä jakaa kuvia tai muiden päivityksiä seuraajilleen. Twitter aloitti 140 merkin rajoituksella, mutta vuonna 2017 kokeilun jälkeen siirtyi käyttämään tuplasti enemmän merkkejä. Twitteriä pystyy nyt myös käyttämään ensimmäistä kertaa suomen kielellä.

Twitterin perustaminen ja ensivuodet

Twitterin kehittäminen oli hyvin nopeaa ja vain neljässä kuukaudessa se oli valmis julkaistavaksi. Palvelun suosio lähti heti nousuun ja vuonna 2009 Twitter listattiin kolmanneksi käytetyimmäksi sosiaalimediaksi maailmassa. Alkuvuonna 2010 päivittäin lähetettiin jo yli 50 miljoonaa twiittiä. Vuotta myöhemmin määrä oli kasvanut jo 140 miljoonaan päivittäiseen twiittiin. Vuonna 2014 Twitter ilmoitti että sillä on yli 200 miljoonaa aktiivista käyttäjää. Twitteristä tuli oma yhtiönsä vuonna 2017, kun se osti ulos muut rahoittajat ja osakkeenomistajat.

Alkuvuosien suosion jälkeen Twitter on ostanut useita muita nettipalveluita, teknologiayrityksiä tai kuvanjakopalveluita kuten videopalvelu Vinen, jonka se julkaisi uudelleen markkinoille sovelluksena. Twitterillä on oma sovelluksena mobiililaitteille, joidenka käyttäjät twiittaavat tutkimusten mukaan eniten. Vuonna 2013 Twitter listautui New Yorkin pörssiin ja yhtiön perustajajäsenistä tärkeimmät olivat Evan Williams, Jack Dorsey, Biz Stone ja Noah Glass.

Suomalaiset eivät ole ahkeria Twitterin käyttäjiä

Eniten Twitteriä käyttävät amerikkalaiset. Se on supersuosittu myös Aasian maissa, etenkin Japanissa. Vuonna 2012 julistettiin että Twitteristä oli tullut Japanin suosituin sosiaalimediaverkosto Facebookin jälkeen eikä mikään maa ole tätä vielä pystynyt päihittämään. Suomalaisten Twitter-käyttäjien määrää on vaikea arvioida, mutta niitä on arvioiden mukaan noin puoli miljoonaa. Twitterin kulta-ajan aikaan vuonna 2013 palvelu oli suuressa suosiossa suomalaisten keskuudessa, mutta suosio on hiipunut siitä lähtien. Aktiivisia twiittaajia on enää noin 115 000 eikä Twitter enää pysty kilpailemaan Facebookin kanssa. Facebookissa on arvioitu olevan yli puolet 13-64-vuotiaista suomalaisista.

Mikä on Twitterin suosion salaisuus?

Twitterin suosio on perustunut sen lyhyeen ja ytimekkääseen kirjoitteluun, joka oli alusta asti saatavilla mobiilisti. Yhdysvalloissa suuret julkkikset ovat kirjautuneet myös Twitteriin. He twiittaavat aktiivisesti omia kuulumisiaan ja heillä on kymmeniä miljoonia seuraajia. Kysytään vastatakseen Twitter avasi uuden kanavan fanittaa lempitaiteilijoita, poliitikkoja sekä muita kuuluisuuksia. Tämänhetkinen tunnetuin aktiivinen twiittaaja maailmassa on kenties Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump.

Suomessakin Twitteriä käyttävät työnsä puolesta eniten poliitikot sekä muut vaikuttajat. Twitter oli hyvin suosittu etenkin vuoden 2015 eduskuntavaaleissa, jolloin yli puolet ehdokkaista oli avannut tilin.

 

Sosiaalisen median ja Twitterin kuuluisuuteen nostama #-merkki tai aihetunniste on niputtanut tietyt twiitit aiheryhmien alle, joita voi seurata ja reagoida reaaliajassa. Tämä on ollut erityisen tärkeää suurten luonnonmullistusten, poliittisten myrskyjen sekä vaikka seminaarien aikana. Trendikkäät eli eniten jaetut aihetunnisteet listataan aina Twitterin sivustolle, jolloin seuraaminen on helpompaa.

Twitterin on jopa sanottu olleen tärkeä viestintäkanava suuria poliittisia protesteja ennen ja sen aikana. Näitä protesteja olivat esimerkiksi vuoden 2013 jättiprotestit hallitusta vastaan Brasiliassa ja Turkissa. Twitter oli usein ainoa kanava, josta sai reaaliaikaista tietoa protestin kulussa etenkin Turkissa, ja Twitteristä syntyi legenda nuorten turkkilaisten keskuudessa sananvapauden puolustajana.

Twitterin tulevaisuus on avoin

Suomessa hiipuvan suosion ei uskota lopettavan Twitterin käytön vaan se pysyy edelleen ajankohtaisena. Palvelussa tapahtuu monia somekohuja, joita tullaan seuraamaan. Mainostaminen on tehty jo mahdolliseksi palvelun kautta, joten yritykset voivat kehittää uusia tapoja käyttää julkaisuja hyväksi markkinointistrategiassaan.

Mikroblogit: minibloggausta hetken mielijohteesta

Blogit ovat yleistyneet hurjasti muutaman viimeisen vuosikymmenen aikana. Kuluneiden kymmenen vuoden aikana kuvioihin ovat tulleet myös mikroblogit, jotka muistuttavat tavallisia blogeja mutta toimivat hieman eri tavoin. Mikroblogin ylläpitäminen on tavallisen blogin ylläpitämistä vaivattomampaa ja nopeampaa. Mutta mitä ovat niin kutsutut nanoblogit?

Mikä on mikroblogi?

Moni meistä ei ole tuttu mikroblogi-käsitteen kanssa, mutta meistä lähes jokainen on varmasti jo tietämättään tutustunut mikroblogin tai toisenkin toimintaan. Jos tunnet Twitterin, tunnet mikroblogit. Mikroblogien idea on, että käyttäjä jakaa lyhyitä, usein 140:n merkkiin rajoittuvia tilapäivityksiä. Usein omasta mikroblogistaan voi seurata myös muiden blogipäivityksiä.

Mikroblogin määritelmä on silti vielä utuinen, sillä se elää ja muuttuu kaikenaikaa ja hakee lopullista muotoaan. Mikroblogilla on monia yhtäläisyyksiä liveblogien kanssa, mutta viestien pituus on lyhyempi. Näitä kahta yhdistää päivitysten teema, joka yleensä liittyy siihen mitä juuri nyt on tapahtumassa. Myös päivitysväli on yleensä todella lyhyt, moni päivittää mikroblogiaan jopa muutaman tunnin välein. Mikroblogit ovat yleensä ilmaisia ottaa käyttöön, mutta saattavat sisältää palvelun sisäisiä maksullisia lisäpalveluita. Jollain tavalla myös Facebookin käyttäminen voidaan luokitella mikrobloggaamiseksi, jos päivitykset pysyvät lyhyinä ja päivitystahti tiheänä.

Mikroblogien nousu

Mikroblogien esi-isänä pidetään tumbleblogeja, joista ensimmäinen on Christian Neukirchenin Anarchaia. Noina aikoina ei kuitenkaan käytetty termiä mikroblogi, joka vakiinnutti asemansa kielessämme vuonna 2007. Yleistymiseen johtivat esimerkiksi Twitterin yleistyminen ja nousu. Vuonna 2007 mikroblogeja oli olemassa 111 kappaletta. On otettava huomioon, että jokainen Twitter-tilin omistaja ei ole mikrobloggaaja.

Twitter aloitti toimintansa vuonna 2006. Twitter on kaikkein suosituin kaikista mikroblogipalveluista. Neljän vuoden aikana palveluun oli rekisteröitynyt 105 miljoonaa käyttäjää ja vuonna 2011 käyttäjiä oli jo noin 200 miljoonaa. Twitterin päätuntomerkki on, että viestit voivat olla vain 140 merkin mittaisia, vaikkakin Twitter on parhaillaan tekemässä kokeilua, jossa merkkimäärä tuplataan 280 merkkiin. Yksinkertaisen luonteensa vuoksi Twitter on kerännyt yhä vain kasvavan käyttäjäjoukon, jonka muassa on muun muassa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, Suomen Poliisi, lukuisia julkisuuden henkilöitä ja poliitikkoja sekä tietenkin valtava määrä yksilöitä ja yrityksiä. Aktiivisien käyttäjien määrän takia palvelun tietotulva on valtava ja palvelua on vaikeaa valjastaa todelliseen hyötykäyttöön.

Jotkut ovat kritisoineet Twitterin määrittelyä mikroblogiksi, sillä toisinaan palvelu vaikuttaa enemmän keskustelufoorumilta kuin miltään muulta. Twitterissä ei ole olemassa varsinaisia blogiposteja eikä blogikommentteja. Tämä tuo keskustelun mikroblogi-määritelmän ajankohtaisuudesta pöydälle. Mikä mikroblogi oikeastaan edes on? Onko kyseessä vain tilapäivitys? Jos kommenteista ja postauksista on kyse, onko Facebook siis enemmän mikroblogi, kuin Twitter?

Muita mikroblogipalveluita

Twitter ei ole ainut mikroblogipalvelu. Vuonna 2009 Google lanseerasi oman palvelunsa nimeltä Google Wave, joka suunnattiin ryhmätyön tekemiseen. Palvelun avulla oli mahdollista toteuttaa ryhmätyöskentelyä reaaliajassa verkkoympäristössä. Palvelun nimi tuli “aalloista”, joita viestiketjuja muodostivat. Palvelu kuitenkin suljettiin vain kolme vuotta myöhemmin.

Vuonna 2008 avattiin toinen Twitterin kaltainen palvelu Identi.ca, joka perustui StatutNet-teknologiaan. Toisin kuin Twitterissä, Identi.ca:ssa oli mahdollisuus myös luoda käyttäjäryhmiä ja tägejä, joita pystyi liittämään viesteihin, käyttäjiin tai omaan tiliin. Näiden lisäksi aikojen saatossa on nähty muun muassa myös Plurk, Jaiku, Qaiku, Yammer, Socialcast sekä monia muita mikroblogipalveluita.

Yhteenveto

Mikroblogi on moderni käsitys blogille, jossa jaetaan vain lyhyitä, usein noin 140 merkkiin rajoittuvia viestejä tiheällä päivitysvälillä. Moni tuntee Twitterin kaikkein suosituimpana mikroblogialustana, mutta moni on kritisoinut Twitterin olevan enemmänkin keskustelufoorumi kuin mikään muu. Netissä on myös monia muita mikroblogipalveluita, jotka eroavat Twitteristä ominaisuuksillaan. Jollain tapaa jopa Facebookia voi kutsua mikroblogiksi. Jokainen sosiaalisen median eri kanavilla käyttäjätilin omistava ei kuitenkaan ole mikrobloggaaja.